Tavoitteet

• Tietää, miksi Suomessa on paljon soita.

• Tietää, millainen elinympäristö suo on.

• Tunnistaa suolajeja.

• Oppia suotyypit.

• Tietää, miten soita hyödynnetään ja voidaan suojella.

Käsitteet

• Turve

• Korpi

• Räme

• Neva

• Letto

• Ennallistaminen

• Hiilinielu

Suomi on soiden maa

• Pinta-alaan suhteutettuna Suomi on Euroopan soisin maa

  • Alun perin jopa kolmannes pinta-alasta suota

• Miksi niin paljon soita?

  • Viileä ilmasto

  • Sateinen ilmasto

  • Maaperä läpäisee huonosti vettä

  • Loivasti kumpuilevaa: lumien sulamisvedet jäävät painanteisiin

Suo elinympäristönä

• Yhteisiä piirteitä: märkyys, suokasvit ja turpeen muodostuminen

• Turvetta syntyy kun suon kasvit lahoavat

  • Rahkasammalet tärkeitä turpeen muodostajia: kasvavat latvastaan ja lahoavat samalla tyvestään

Suot voidaan luokitella kasvillisuuden mukaan muutamaan päätyyppiin

1. Korpi

2. Räme

3. Neva

4. Letto

Korpi

• Metsäinen suo: tyypillisesti kuusia ja koivuja

• Turvekerros on ohutta, joten kasvit saavat ravinteita maaperästä (moreeni)

• Runsasravinteinen: samaa lajistoa kuin tuoreessa kangasmetsässä (mustikka)

Räme

• Metsäinen suo, mäntyjä

• Turvekerros paksu ja vähäravinteinen

• Kesällä kuiva: lajisto muistuttaa kuivan kangasmetsän lajistoa

Neva

• Puuton avosuo

• Vähäravinteinen

• Melko paksu turvekerros

• Kosteaita rahkasammalalueita ja varpuja sekä ruohoja

Letto

• Harvinainen suotyyppi

• Yleensä puuton

• Ravinteikas ja reheväkasvuinen

• Monesti kalkkipitoinen maaperä, ja siksi harvinaisia kasvilajeja

• Vähän jäljellä: suuri osa raivattu pelloiksi

Kihokit ovat soilla kasvavia lihansyöjäkasveja

• Hankkii lisäravinteita pyydystämällä hyönteisiä

• Houkuttelee hyönteiset lehdille mesipisaroilla

• Saalis tarttuu lehteen kiinni ja kihokin entsyymit alkavat sulattaa ravintoa

Sääksilive

https://wwf.fi/luontolive/saaksi/

Ravintoverkko ja ravintoketju

Ravintoverkot yksinkertaisia suoekosysteemeissä

• Lajeja vähän, mutta yksilömäärä voi olla suurikin

• Paljon hyönteisravintoa ja esimerkiksi sammakoita, jonka vuoksi edelleen paljon lintuja

  • Linnuista eniten kahlaajia, kuten kuovi

• Laiduntavia lajeja, kuten hirviä ja poroja

  • Niiden perässä suurpetoja, kuten karhuja ja ahmoja

Soista on monenlaista hyötyä

• Hiilinieluja

  • 2/3 Suomen hiilestä sitoutunut turpeeseen

• Turpeen hankinta

  • Polttoaineeksi voimalaitoksiin tai kasvuturpeeksi puutarhoihin

• Marjastus

• Metsästys

• Retkeily

• Ojittaminen metsämaaksi

  • Haasteina soiden ja lajien uhanalaistuminen sekä rehevöityminen

• Turvetta syntyy hyvin hitaasti: 0,5 mm vuodessa!

• Ihmisen mittakaavassa ajatellaan yleensä, että se on uusiutumaton (vaikka syntyykin koko ajan lisää)

Uusiutuva vai uusiutumaton luonnonvara?

Soiden suojelu

• Kolmannes Suomen soista on säilynyt jokseenkin luonnonvaraisena: loput on raivattu pelloiksi tai ojitettu

  • Suojelu siis tärkeää

• Etenkin Etelä-Suomessa jäljellä enää vähän luonnontilaisia soita

• Ennallistaminen = Suo palautetaan mahdollisimman luonnontilaiseksi

  • Hakataan puut ja tukitaan ojat: vettä alkaa kertyä ja suon lajit palaavat vähitellen