Itsevaltiudesta säätyvaltaan ja (melkein) takaisin

Itsevaltius nähtiin syynä Suuren Pohjan Sodan tappiolle: Kaarle XII:n kaatumisen jälkeen...

...V. 1720 hallitusmuoto ”vapautti” Ruotsin kuningasvallasta: valta valtiopäiville (=säädyille), jotka kokoontuivat joka kolmas vuosi

Ylin valta aatelin johtamalla valtaneuvostolla

Valtaneuvoston tuli nauttia valtiopäivien luottamusta

Kansanvallan kasvu synnytti puoluelaitoksen

a. Hatut – aateli

- Ranska ihannemaana

- Venäjälle kostettava

b. Myssyt – muut

- Venäjän voima huomioitava

- valtiontalouden kohentaminen

Hatut saivat enemmistön valtiopäivillä

Ruotsi hyökkäsi Venäjälle

Venäjä miehitti Suomea, ns. pikkuviha

Sota päättyi Turun rauhaan ja aluemenetyksiin

Ruotsissa kaivattiin rauhoittajaa puolueriitojen repimään maahan

Vapauden aika päättyi v. 1772 Kustaa III:n tekemään vallankaappaukseen

Kustaa oli valistunut itsevaltias

- inhimillisti lainsäädäntöä

- salli uskonnonvapauden

- kehitti taloutta; uusia kaupunkeja mm. Tampere ja Kuopio

- suosi taidetta ja kulttuuria

Yhdistys- ja vakuuskirja v. 1789 vahvisti

kuninkaan asemaa entisestään

(valtaneuvosto lakkautettiin,

sotaan ei tarvittu säätyjen lupaa)

Kustaa III murhattiin v. 1792